4. joulukuuta: Hetken kestää elämää

Tänään on kuulkaas toinen adventtisunnuntai, ja se meinaa sitä, että joulunodotus on edennyt osioon 2/4. Sen kun matemaattisesti lahjakkaana supistaa, saa 1/2 eli puolet. Kirkko ei nyt oikein ymmärrä tätä juttua, sillä ei kai nyt minkään järjen mukaan puolet joulun odotuksesta voi olla vielä kulunut, kun kuukausi on vasta aivan alussa ja valokettingit asennettu toissapäivänä. Ne ovat kuulkaa matikka ja uskonto erikseen. Suutari pysyköön lestissään ja pappi saarnastuolissa.

Ajattelinkin, että näin kaiken ilon ja eilisen piparihuuman keskellä kannattaa erityisesti pyhäpäivänä nöyrtyä ja muistaa myös joulun ankeampi ja kärsivämpi sanoma. Ei sitä liikoja kannata mennä riemuitsemaan, suomalaisen.

Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemu, raikkahin aika.
Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää.

Ettäs tiedätte. Miettikää tänään hieman syntejänne ja katukaa, kuolo korjaa kumminkin pian pois. Oikein valoisaa päivänjatkoa itse kullekin säädylle!