Perinteet on joulunakin tehty rikottaviksi. On nimittäin niin, että kun toinen on sadan vuoden ajan koristellut kuusen aattoaamuna ja toinen taas tottunut siihen, että oikea hetki on ehdottomasti jo edellisilta, saadaan helposti aikaiseksi pienimuotoinen sananvaihto - tai jopa tappelu ja hampaiden kiristyskin, jos oikein ollaan tulisieluisia luonteita. Me emme ole. Olemme säyseitä ja hoidamme ongelmatilanteet mököttämällä. Se ei vaadi paljon, vaan on tosi helppoa: sen kun vain piiloutuu johonkin komeroon ja on hiljaa. Samalla voi tietenkin järjestellä kaapin, niin tulee sekin aika käytettyä hyödyksi.
Olen ihan varma, että moni pariskunta ja perhe on joutunut vuosien varrella miettimään joulun kuvioita uusiksi ja tekemään karvaita kompromisseja, sillä omat perinteet ovat tietenkin kauhean paljon parempia ja ehdottomasti myös järkevämpiä kuin toisen, jonka koko suku on aivan outo. Mitä helvettiä esimerkiksi lippunauha tekee joulukuusessa? Mitä? Miten Saksan lippu liittyy suomalaiseen joulukuuseen? Niin no, polttivathan he useammankin kuusen toki mennessään, joten kai siinä jokin yhteys näin tarkemmin ajateltuna on. Mutta jos itseltä kielletään vaikkapa maksalaatikon rusinat joulupöydästä, niin sitten ei kyllä tule kuuseen lippunauhaa. Ei, vaikka kuinka oltaisiin kansainvälisiä. Lauletaan sitten vaikka joulupukille kielillä, jos se siitä on kiinni. Hou, hou, hou, jo on mieletön shou.
Minä olen joulun suhteen aika sopeutuvainen hippi. Kahta en kuitenkaan vaihda, vaan olen vaikka koko aaton komerossa keskenäni:
- Aaton rauhallisuus. En todellakaan ala enää sinkoilla saunan, hautausmaan, riisipuuron, lumi- ja vesitöiden, kuusenkoristelun, joulurauhan julistamisen, jouluruoan, tuhansien mummoloiden ja joulupukin tai kahden välillä. Kaikki, mitä voi tehdä edellisenä päivänä, voi tehdä edellisenä päivänä. Näin se vain on nähtävä. Tulkoon joulu luokseni, en minä sen luo.
- Konjakkisinappi. Turun sinappi tai elvytetty Auran sinappi eivät maistu miltään, sori vaan.
Kuinka monta kompromissia sinä olet joutunut tekemään, vai oletteko kaikessa niin yksimielisiä, että romantikkoakin oksettaa? Jos olet yksineläjä, onnea. Saat tehdä ihan mitä lystäät ja riisipuurosta mantelin.
Tervetuloa mukaan, Toppahapa! Lasagne on maailman parasta ruokaa.
VastaaPoistaMä oon niin kateellinen tosta ensimmäisestä. Mun mielestä jouluun kuuluu rauhassa oleminen ja hissukseen asioiden tekeminen. Anoppilassa jouluun puolestaan kuuluu perinteisesti pari sanaharkkaa, x kappaletta tekemättömiä asioita, leipominen, kokkaaminen, hautausmaa, sauna, lahjojen kanssa arpominen, joulurauhan julistus, viimehetken ostokset, kyläilyt, koristeiden kanssa vatulointi... ja mitä näitä nyt taas onkaan luvassa.
VastaaPoistaJoo kuule, kun tällainen pesunkestävä karjalaistyttö erhettyy naimaan umpihämäläiseen sukuun, niin siinä sitä saa kompromissia vääntää ihan joka joka välissä ja joka ainoasta perinteestä, jouluna ja juhannuksena ja pääsiäisenä ja uutenavuotena ... Mutta älkää peljätkö, en rupea erittelemään, siihen ei yksi kommenttiboksi riittäisikään. Ihunia ja rakkaita ovat nekin sukulaiset silti, omalla ihan väär... eikäku siis omanlaisella tavallaan!
VastaaPoistaOnnea vaan -a:lle ja Carelianalle. Oikein kovasti. Kyllä se siitä, ehkä.
VastaaPoistaEn taida kirjoittaa sen pidemmälti kulttuurien yhteentörmäyksestä, siitä kun Härmän tyttö yritti hampaat irvessä sopeutua provencelaisiin jouluetanoihin, ja siihen että aattona oltiin ihan normisti töissä ja ehdittiin joulupöytään noin puoli yksitoista illalla, ja sen jälkeen jaettiin lahjat lievästi väsymyksestä ylikierroksilla käyville lapsille...
VastaaPoistaNyt kulttuureista seonnut lapseni kysyi, eikö me voitaisi syödä jouluna paellaa. No en kyllä ala opetella tekemään paellaa jouluna, Suomessa. Meidän kompromissi on paahtoleivät, tomaattibruschetta ja mäti. Kyllähän niilläkin yhden joulun elää. Kun on suklaata jälkkäriksi.
Hei jee, kopsaankin jouluetanat huomenna uuden vuoden etanoiksi! Olin aivan unohtanut koko tyypit. Tekin voitte tehdä sitä paellaa, ellette jo jouluna sitten kuitenkin vetäneet sammiollista. :D
VastaaPoista