Kaunis, rietas, onnellinen

No niin, meitsi sai diplomin. Onnea, minä! Olenpa hyvä ja kaunis. (Jottei liikaa menisi itsekehun puolelle, niin tiedoksi, että tunnustushan on jaettu jo ilmeisesti kaikille muille.) Kiitos silti blogikamu -S-:lle, joka ojensi diplomin, kukkakimpun ja järjettömän suuren shekin.

Tunnustukseen ei tällä kerralla liity mitään sen kummempaa venkurointia, joten minun ei tarvitse paljastella itsestäni mitään - vaikka mieli tietenkin tekisi kertoa vaikka mitä! Minulla on hirveästi salaisuuksia, sillä elämäni on vauhdikasta ja jännittävää. Olen vilkkaasta seurapiirielämästäni huolimatta niin raukka, etten tunne vieläkään kovin montaa bloggaajaa, joka ei olisi kukkasia seinälleen jo saanut - tai jolla olisi alle 200 lukijaa, kuten tämän palkinnon saajalla pitää olla.

Viime kuukausi oli blogin osalta ennätysvilkas, mistä olin tosi iloinen. Pyynnöstä kirjoitettu koulukiusausteksti keräsi päivässä enemmän lukijoita kuin mikään muu teksti aikaisemmin monessa kuukaudessa, joten ehkä olen ihan väärällä alalla, kun yritän olla hauska. Pitää ilmeisesti sittenkin alkaa kirjoittaa kaikkea vähän ankeampaa ja kauheampaa. Vaikka peräpukamista. Kiitos siis maaliskuusta teille kaikille lukijoille, joista osa on virallistanutkin itsensä. Tervetuloa, tarjoan kahvit ja hyvänä päivänä pullaakin! Myös punkkupullo on ystäville avoin aina.

Nyt on ollut kova kiire aineiden, kokeiden ja muun tärkeän kanssa, joten tekstiä pukkaa taas, kun ehdin jotain kirjoittaa. Ehkä tänään, ehkä huomenna. Aiheitakin saa ehdottaa, jos sellaisia on sydämellä.

Terkuin
Ääs