Korppukestit?

Olen tänä ankeana lumimyrskypäivänä miettinyt, että jo on turha tämä Kalevalan päivä. Niin kuin siinä mielessä, että kuinka moni tänään muka lukee Kalevalaa ja lausuu hulluna loitsuja? Mitä? Löytyykö eepos kirjahyllystä, häh? Koska olen sivistynyt, niin minulla on tietenkin vaikka minkälaisia versioita ja kansikuvia ja Lönnrotin Kansanlaulujakin kaapin kätköissä. Voin myös käsi sydämellä vannoa, että luettukin on ja itse asiassa useampaan kertaan. Mutta miten on teidän tavallisten kuolevaisten laita?

Jos iski alemmuuskompleksi, niin ei hätää. Sen kun vain vetäisette netistä sopivan sivuston auki ja harpotte menemään joka toisen rivin, niin sillä siitä selviää. Kalevalassa on tapana ottaa asiat varman päälle ja toistaa tapahtumat ainakin kahdesti, joten nykyajan kiireinen ihminen voi ihan hyvin hyppiä teoksen pikana läpi. Kätevää ja tehokasta.

"Pikkukoululaisen pakkopullan sijaan Kalevalaa voi pitää maistuvaisena, aromikkaana perinneherkkuna", kuvailee Internet. Sehän tässä nyt kuitenkin se ongelman ydin onkin. On suomalaisen kulttuurin päivä ja Lönnrot on syystä sankarimme satumainen, virrenveisaaja virkeä, mutta kyllä on Kalevalan päivän suunnittelu jäänyt pahasti puolitiehen! Miettikää nyt, Runebergillä on torttunsa, laskiaisella pullansa. Jeesuksen syntymää juhlistetaan lanttulaatikolla ja juhannuksena lyödään grilli täyteen käristemakkaraa. Mitä saa Kalevalan päivänä? Kulttuuria. Se on kuulkaa kulttuuri paljon mukavampaa, kun on munkinrasvaa rinnuksilla.

Asiaan on saatava muutos. Kalevalan päivän täytyy saada oma perinneleivoksensa, ja minä lupaan lähteä etsimään sitä etunenässä. Ja se on iso nenä, suvulta saatu. Ehdotuksia otetaan vastaan, sillä asia on tärkeä. Itse olen ajatellut esimerkiksi Väinämöisen vehnäpitkoa, Kullervon kivileipää, Pohjan neidon naimapiparia, Tuonelan joutsentorttua tai Marjatan puolukkapiirakkaa. Etenkin viimeisin voisi olla oikein sopiva vaihtoehto, vaikka näinä lumentuloaikoina puolukoiden poimiminen on tehtykin hieman hankalaksi. Mutta ei se ollut helppoa Eliaksellakaan. Siitä lähdetään.