keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Erittäin hyvä, ellen täydellinen

Suomalaiset ovat hirveän huonoja kehumaan itseään tai ottamaan (harvoja) kehuja vastaan, sillä paitakin on ihan vain - 90 %:n penkojaisista ostettu, permanentti tehty kotiaineilla pimeässä pesuhuoneessa ilman käsiä ja ainetta meni litra silmään ja toinen lavuaariin. Itsekehua pitää kuulkaas harjoitella! Siinä voi käydä nimittäin äkkiä niin, että huomaa kaikista pikkuvioistaan huolimatta olevansa oikeastaan melkoinen pakkaus monella tapaa.

Nyt annankin teille kotiläksyjä: tehkää kaikki muistikirjaanne tai hakatkaa naulalla jääkaapin oveen Itsekehu haisee -lista, johon keräätte kaikki parhaat puolenne ja erikoisosaamisenne. Yllätytte varmasti, esimerkiksi listan lyhyydestä. Ei vaiskaan. Kyllä niitä kertyy, kun tarpeeksi pinnistelee. Katsokaa vaikka!

- Ensinnäkin olen tosi hyvä keittämään teevettä.
- Harrastan kaikenlaista eli kehitän itseäni jatkuvasti. Käyn esimerkiksi usein postilaatikolla. Osaan myös ulkoa reitin sängystä vessaan, mikä on synkeinä talviaikoina tarpeellista: kolme askelta eteenpäin, käännös oikeaan, seitsemän vessanovelle, rivasta kiinni, sisään, kaksi pöntölle. Istu. (Tämä on tärkeä vaihe, joka saattaa herkästi keskellä yötä unohtua, ellei ole huolellinen.) Ja sama sitten käänteisenä takaisin sänkyyn, mikä tietenkin vaatii jo melko suurta kyvykkyyttä.
- Olen myös pitkäjänteinen, mikä ilmenee taidossani olla hermostumatta koskaan. Kotonakaan. En milloinkaan tai kovin usein karju, ojenna, neuvo tai muutenkaan rajoita kenenkään elämää. Ei vain ole tapana.
- Haastan itseäni älyllisesti viidesti viikossa heittäytymällä työssäni teinien keskelle. Kerran kaaduin openpöydällä, mutta se olikin paska pöytä.
- Olen omistautuva. Jos päätän olla hyvä suklaansyönnissä, harjoittelen. Harjoittelen, harjoittelen ja harjoittelen. Ymmärrän kuitenkin, että lajitreenien tulee olla monipuolisia. Jos lähden lenkille, pysähdyn kaupan kohdalla, ostan suklaalevyn ja perjantaipullon ja tulen tyytyväisenä kotiin endorviineineni.
- Osaan ajaa ilman apupyöriä.
- Olen erinomainen biologiassa, etenkin linnuissa ja kasveissa. Osaan varmasti esimerkiksi voikukan ja, no, voikukan, mutta erotan tiukan paikan tullen kukkapenkistä myös ruusun ja siilin.
- Matikassa olen törkeän hyvä. Ai, ette usko vai? Yksi pieni elefantti marssi näin ja pyysi mukaan yhden kaverin. Kaksi pientä elefanttia marssi näin jne.
- Olen hyvä syömään kaikkea paitsi sanaani.
- Minulla on hyvä käsiala. Kuten huomaatte.
- Erityistaitoni ja ylpeyteni aihe on kurkipotku, jossa on vaikutteita varsahypystä. Kun oikein keskityn, voin osua jopa kattokruunuun.
- Olen vielä aika nuori  nuorekas kohtuuikäinen.
- Korostan vielä vähän liikunnallisuuttani. Viime talvena kävin (kerran) hiihtämässä ja ohitin kaikki. Yksikin porukka oli pysähtynyt ladunvarteen minttukaakaolle, mutta niin vain menin ohi.
- Olen myös erityisen hyvä laskettelemaan vain toiseen suuntaan. Olen varma, että minulla on aivovamma, joka jotenkin estää minua kääntymästä oikealle. Hirmu homma vain löytää laskettelurinteitä, joissa voi vetää kilometrin vaakana vasemmalle.
- Osaan laulaa toisen äänen kappaleeseen Puhelinlangat laulaa. Minulla on törkeän kaunis lauluääni. Olen laulanut yläasteen kuorossa monta vuotta. Kuoro lopetettiin. Ei varmaan ollut vetäjää.
- Kerroin tänään töissä, että olen sikahyvä korjaamaan kopiokoneita. Pikku potku kylkeen, ja kaikki on kunnossa taas.

Ottaisin itseni töihin milloin vain (ja antaisin hirveästi lomaa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti