maanantai 29. elokuuta 2011

Kaikkea pitää kokeilla paitsi kansantanhua

Elämässä pitää olla haasteita, sellainen on laki. Koskapa olen kuuliainen ja hirvittävän kilpailuhenkinen, annoin itselleni tehtävän: minun piti kirjoittaa viidessä minuutissa runo, jonka aihe oli "hua". Miettikää, miten kehittävää! Kehityin niin, että jopa vatsalihakseni pullistuivat, otsasuonesta puhumattakaan. Ihmisen pitää kilpailla itsensä ja naapureidensa kanssa jatkuvasti, jotta elämässä säilyy rytmi ja jännitys. Unohtakaa yhteiset grillijuhlat tai orapihlaja-aita välissänne, lausukaa runoja. Se on intellektuaalia. Huomasitte terävänä varmasti, että olen sanavarastoltanikin kehittynyt. Pelaan Laiva on lastattua joka ilta ja välillä yölläkin. Ei ole tapana tipahtaa kehityksen kärryiltä.

Koska olen kiva, saatte kuulla Hua-runoni. Se on tosi hyvä.

Hua

Tanhua, tanhua,
kopsuta kenkää!
Seuraintalolla
ei tanssija pelkää
selkää kääntää tai
rytmissä hyppiä
tahdissa heilua
ja sylissä keinua.

Tanhua, tanhua
hamettasi lennätä
et sinä muuta
kuin polkata ennätä.
Käänny ja hypähdä,
kopsuta kenkää,
kädet vie lanteille
rivissä nyt menkää!
Kiivaasti tanssikaa,
hyppikää, lentäkää!
Jenkan tahdissa
kuviota pyörikää.
Tanhua, tanhua,
soita panhuilua.


Kansantanhuaminen se vasta onkin kehittävää puuhaa. (En ole kokeillut.) Siinä saa parin, eikä jää koskaan yksin. Siinä voi pyöriä kuin karusellissa ja laittaa letit päähän. On tietenkin ikävää, jos on kalju, mutta eivät kansantanssijat varmastikaan syrji ketään, sillä heillä on hauskaa. On sinisiä ruusunkukkia ja punaisia ruusunkukkia! Sitä paitsi marketeista saa näppärästi erivärisiä peruukkeja etenkin vapun aikoihin, joten ratiritiralla ja hansvilivilihanslailaa vaan.

Kansantanssi myös edistää tiimityöskentelyn harjoittelua, ja sekös vasta onkin kehittävää. Kyllä siinä äkkiä pannaan punkkarisooloilija kuriin, jos yrittää kapinapäissään pyöriä väärään suuntaan tai hakata tanhukenkää seuraintalon seinään juuri silloin, kun pitäisi edetä parijonossa rytmilaukalla myötäpäivään. Tanhu on kurinalaista, eikä siinä totta vie lähdetä mitään omia polkuja hyppimään. Jos yrittää, tulee koko kansallispukuinen lauma polkaten perässä ja sitoo viulunkielillä patteriin kiinni rauhoittumaan. Ja sitten mennään rinkiä taas niin että kopse käy.

On kuitenkin sanottava, että erityisesti miesten kannattaa ihan oikeasti harrastaa kansantanssia, sillä onhan se nyt selvää, että mitä sujuvammin jenkka sujuu, sitä paremmin nainen seuraa mukana. Pääsin kerran pyörimään valssia monta vuotta tanhua harrastaneen kanssa, ja ellei hän olisi ollut sukulaiseni, olisin varmasti rakastunut häneen heti sen jälkeen, kun olin pyörtynyt ja oksentanut kappaleen loputtua. Linnanmäki, Särkänniemi ja Powerpark todellakin, kaikki samassa valssissa.

Ilo ilman punkkua ja kansantanssia on teeskentelyä. Huahhahhaa.

4 kommenttia:

  1. Meillä kasvatetaan jo toisen polven kansantanssijoita :) Oma ikimuistoisin kokemukseni on tanssilavalta, jossa kuivan näväkkä noin 80-v pappa haki Säkkijärvenpolkkaamaan. Kun jalat oli koskettanut kolme keertaa kieerroksella lattiaa pappa tokaisi "eiköhän pistetä hommaan vauhtia". Siinä polkassa meinasi 17-vuotiaalta mennä henki.

    VastaaPoista
  2. Eli kansantanssi on kaikessa kehittävyydessään myös hengenvaarallista hommaa. Ole tarkkana sen jälkikasvusi kanssa! Tiedä, mihin se pian kädet lanteilla paukkaa.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä on yksi omista suosikeistani. :)

      Poista