maanantai 21. huhtikuuta 2014

Nainen ei halua olla lehmä

Nainen voi olla tipu.
Nainen voi olla pupu.
Nainen haluaa olla kissa.
Nainen ei halua olla kana eikä kotka.
Kaikista vähiten nainen haluaa olla lehmä.

Mies ei saa olla hiiri.
Mies ei saa olla lammas.
Miehen on hyväksyttyä olla sonni.
Sonni voi olla sika.

Molemmat voivat olla kylmiä kuin kalat tai pöyhkeitä kuin riikinkukot. Jotkut ovat viisaita kuin pöllöt, ahkeria kuin muurahaiset tai vihaisia kuin ampiaiset. Toiset ovat luonnostaan hitaita kuin etanat, toiset nopeita kuin jänikset, joku on viekas kuin kettu, moni tyhmä kuin aasi ja köyhä kuin kirkonrotta. Paljon on myös ihmisiä, jotka ovat iloisia kuin peipposet tai itsepäisiä kuin pässit. Joku on aina kukkona tunkiolla.

Ei ole kenenkään kiva nauraessa hirnua kuin hevonen.
Kun on sudennälkä, voisi syödä vaikka hevosen.

Yhteenveto: Minä olen mielenterveydeltäni terve kuin pukki.



6 kommenttia:

  1. Tajuttoman kielikuvatykityksen lukeneena voin vain todeta, että haukka jäi pahasti paitsioon 8) Minä olen työn, perheen ja muunkin elämän osalta kuin haukka. Katsoo pahasti päältä ja iskee heti kun heikko hetki iskee. Laaki ja vainaa. Ihan turha räpiköidä!

    Kiitti hitosti elämän kevennyksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon vähän huono noissa linnuissa, sillä mun mielestä on lintuja ja pikkulintuja. :D

      Kiitos itsellesi!

      Poista
  2. Olen muuten usein miettinyt, miten hauskasti "minulla on hevosennälkä" on alkanut vääntyä muotoon "niin nälkä, että voisi syödä hevosen."
    Hevonenhan ei tunne kylläisyyttä eikä voi oksentaa, joten esimerkiksi kauralaarille päästyään se voi syödä niin paljon, että se halkeaa.
    Eli siis syödä hevonen vrt. syödä kuin hevonen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, merkitykset ovat alkaneet muuttua ja sekoittua. Minulle oli tosin nyt aivan uutta, että hevonen ei voi tuntea kylläisyyttä tai oksentaa. Voi raukkaa pientä. (Olen surkea biologiassa, vaikka minulla onkin ollut pienenä keppihevonen.)

      Poista
    2. Tosin minulla on niin diiva vanha tamma, että jos sen ruoat sotkee kuppiin sekaisin, sillä menee ruokahalu eikä se syö. Jos naapurikarsinan väki vaihtuu, sillä niin ikään menee ruokahalu. Jos treenataan yhtäkkiä vähemmän, se ei syö. Ja joskus vain ruoka kyllästyttää eikä se syö.

      Heinää se kyllä syö aina. Miksei minulle riitä pelkkä salaatti? MIksi minun ruokahaluni pysyy ennallaan, seurassa kuin seurassa, treenin määrästä riippumatta?

      Elämä ei ole reilua.

      Poista