keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Kiinteytyminen on kirosana

Urheilupiireissä naureskellaan hyväntahtoisesti reisien lähentäjä- ja loitontajakoneiden vetkuttajille, sillä oikea voimailija tai tositreenaaja ei sellaisiin aikaansa tuhlaa, vaan pyyhkii hikeä hauiksestaan salin perällä rautaosastolla. Minun mielestäni reisikoneet ovat kyllä oikein mukavia laitteita: saa istuskella rauhassa ja tuumailla, joten mikäs siinä on koipia heilutellessa, kun samalla vähän puolivahingossa myös kiinteytyy. (Kiinteytyminen on kirosana.) Voinen silti ylpeänä tunnustaa, että 15 vuotta sitten minulla oli kotona myös varo-halpaa-kopiota-Thighmaster, jolla vimputtelin villinä menemään. Tiedänkin treenaamisesta aika paljon, kuten esimerkiksi sen, että se on hirveän rasittavaa hommaa. Siksi olenkin nyt tässä jo useamman vuoden yrittänyt pitää sitä vähän niin kuin taka-alalla ja enemmänkin henkistyä.



Olen ollut havaitsevinani fitness-urheilun olevan kovasti muodissa: lihaksia sitä olla pitää ja kyykkyä ja levytankoa ja personal-Juttaa. Eikä siinä mitään, trendejä tulee ja menee niin kuin lihaksia ja massaakin. Minun mielestäni narubikineissä lavalla pullisteleva ja itsensä oranssinruskeaksi suihkuttanut nainen on silti aina ollut oikeastaan vähän ruma. Mutta en minä ymmärrä koiranäyttelyitäkään.

Ei tietenkään ole terveellistä olla ylipainoinen, ja joka tuutti toitottaakin jatkuvasti viestiä siitä, miten kansanterveys sitä ja kansanterveys tätä ja sydän sitä pian pysähtyy jokaiselta ja kuolee kuulkaa pois, syö Beceliä ja Activia auttaa. Jossakin tässä viimeisen vuoden aikana on tullut sellainen olo, että normaali kuntoilijan vartalo ei oikein riitä, vaan pitää pyrkiä johonkin "enempään". Kiinteytyminen ei ole tavoitteena tarpeeksi kova juttu, vaan pitää olla härän lailla raakaa voimaa ja silmätkin kiinni erottuvia vinoja vatsalihaksia.

Ennen ei kannattanut painoa pudottaessa syödä pullaa ja keksiä tai ostaa karkkia. Nyt ei saa syödä leipää, ei jauhoja, ei perunaa, riisiä eikä pastaa, eikä missään nimessä kannata pilata ruokavaliota maidolla. Onneksi sen voi aina korvata vaikka villinä koivun kyljessä kasvaneesta käävästä tehdyllä pakuriteellä, ja teen hautuessa voi poimia gojimarjoja. Etsi nyt niitä perkele lähimetsästä sitten ja syö nälkääsi sammalta, sillä muusia et ainakaan surraa kuin korkeintaan kukkakaalista, jotta edes osittainen synninpäästö tulee, kun siinäkin on vähintään tuhat hiilijalanjälkeä ja muuta syyllisyyspistettä.

Ja banaani. Se on oikeastaan kuolema. Älä vain syö banaania. Syö rahkaa ja vedä raejuustoa, vatkaa ne vaikka sekaisin ja lykkää purkillinen netistä tilattua proteiinijauhetta sekaan ja lusikoi magnesiumia ja rautaa. Eikö sitä pitänyt nostaa?

Ei tässä osaa enää edes kiinteytyä, ja rikki meni Thighmasterkin.

5 kommenttia:

  1. Kiinteytyminen on ehdottoman tärkeää jos aikoo tunkea useamman ihmisen/opettajan/mummon lokeroon. Silloin ei saa olla liikaa lihasta eikä läskiä, vaan pitää olla solakka ja timmi. Menee vielä yksi ylimääräinen liikunnanopettaja volkkariin jos kaikki ovat oikein kiinteytyneitä.

    VastaaPoista
  2. Tuossa vähän teemaan sopivaa riimittelyä
    https://www.youtube.com/watch?v=C3UUpta18w4&feature=youtube_gdata_player

    VastaaPoista
  3. Rahka ja raejuusto ovat maitotuotteita, mutta ruokavaliota ei pidä pilata maidolla, kumpi on siis oikea tie?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se meni ennen muinoin jotenkin niin, että "leipä miehen tiellä pitää". Nyt, kun mikään ei ole oikein hyvästä, niin luulen, että parempi jättää pois kaikki ja lopettaa syöminen.

      Poista