Aulis Gerlanderin henki puhui minussa ja käski suorittaa arvonnan siten, että nimilaput vaan arvontamaljaan ja sieltä voittaja esiin. Reilu peli ja meininki, eikä mitään tunteita kehiin.
Noita omin käsin leikkaamiani lappusia sitten vatkasin aikani ja laitoin silmät kiinni. Ainoastaan Onnetar-jumalattarella ja Auliksen hengellä oli valta ohjata sormeni sen osallistujan lappuseen, jolle voitto tällä kertaa oli tähtien mukaan kuuluva. Minulle sillä ei ollut minkään valtakunnan eikä vallihaudan väliä: laukku mikä laukku ja postimaksu mikä postimaksu.
Rumpujen pärinää, triangeleja ja putkipenaaleja...
Ja voittaja on...
Onnea, onnea, onnea vaan,
uusi laukku nro 1 ja perunamaa!
"Mullahan on tälle laukulle kaikkein isoin tarve. Olen töissä FBI:ssä, ja tarvitsen ison laukun aseiden ja pommien kuljetukseen. Palkat kun ei päätä huimaa, ei tuollaista työsuhde-etuna saa. Uskoisin että sivutaskuihin mahtuisi laserhuulipunani, tiirikkatamppoonini sekä vakoilutietokonetaskupeilini.
Laukku näyttäisi sopivan myös tavaroiden pikaiseen sujautteluun, mikä sopisi vapaa-ajanharrastukseeni, kaupoista näpistelyyn. Suuaukosta sisään sopisi ohimennen niin Atrian kinkkuleike kuin Sokoksen meikkiosaston ripsentaivutinkin.
Kiitän ajastanne. Laukku tulee olemaan minun, viimeistään valtion avustuksella."
Takku, otan sinuun yhteyttä viikonlopun aikana. Seuraa FBI-tutkallasi kaikkia epäilyttäviä viestejä!
En hyvàksy. Mulle laukku kuuluisi. Laitanpa Ferrarin ja varsinkin Alonson tutkimaan arvontafilmausta. Kyllà sieltà jokin vilppi varmaan lòytyy.
VastaaPoistaMä arvasin. En ikinä voita missään arpajaisissa mitään. :(
VastaaPoistaEipä muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Mäkin arvasin että näin tässä käy! Tai siis tiesin, koska me täällä FBI:ssä pystytään mihin vaan.
VastaaPoistaLaitoin viestiä Veispuukissa. Kiitän, lepo.