tiistai 17. syyskuuta 2013

Avainasiaa

Olen tilaamassa kollegoille mittatilaustyönä avainkoruja. Sellaisia kivoja helmistä punottuja korumaisia ketjuja, joista voi sitten laittaa roikkumaan työpaikan avaimet tai kulkukortin, päiväkirjan ja polkupyörän avaimen, mietelauseen, rahapussin, monistepinkan, särkylääkepaketin, kynsisakset, tamponin tai suklaapatukan, mikä kenellekin nyt on elämässä tärkeää. Ihan hirveän näppärää!

Miehet eivät asiaa ymmärrä, sillä pitävät avaimia useimmiten taskussa, niin kuin pitävät kaikkea muutakin, jota sitten silloin tällöin kulkeutuu myös pesukoneeseen asti pyörimään. (Naisen vika.) Jos heillä on jostain syystä kaulassa pidettävä avainnauha, se on todennäköisesti saatu jostain ilmaiseksi: tyypillisimmin nauha on joko firman logolla koristeltu pikkujoululahja tai Neste Rallysta säilytetty oheistuote. Outoja olioita ovat kyllä. Mikä miehiä muka estää hankkimasta nahkaremmiin pujoteltuja pääkallokuvia, automerkkejä, Suomi-leijonia tai vaikkapa Batman-logoja? Supersankariaiheinen avainnauha puhuttelisi varmasti monia, mutta ei. Eihän tosimies kehtaa töissä leikkisäksi heittäytyä, vaikka kotona kiipeäisikin iltaisin valepuvussa kaapin päälle. Tosimies ei tarvitse avaimia ollenkaan. Hän menee oven läpi.

Naiset ovat luonnollisesti korutilauksesta täpinöissään, eikä asian hohtoa himmennä yhtään, vaikka sattuisi omistamaan avainkorun tai kaksi jo entuudestaan. Kyllä minullakin on sekä musta että monivärinen, mutta eivät ne aina joka vaatteisiin tai fiilikseen sovi. Jos yllä on musta niittipaita, on aamuinen somistevalinta loogisesti musta avainkoru, sillä värikäs pilaisi rock-henkisyyden ja vesittäisi koko asun idean. Jos sen sijaan tahtoo pirteyttä mustaan asuun (jossa ei ole niittejä), voi ihan hyvin mätsätä värikkään avainkorun esimerkiksi kynsilakkaan tai kenkiin. Helppoa.

Keskustelimmekin eräällä hyppytunnilla kollegan kanssa avainkorujen värivalinnoista, sillä tilauslomake oli ollut monella mietinnässä. Mieskollega kuunteli pohdintaamme selvästi kiinnostuneena, muttei oikein tiennyt, kuinka tosissamme olimme. Mielestäni asia oli tärkeä: ei todellakaan ole yhdentekevää, mikä on pinkin ja violetin sekaan laitettava kolmas helmiväri, ja kyllä siihen vaikuttaa sekin, onko avainnauha musta vai valkoinen. Ja entä korun pituus sitten? Pitääkö kumartua hieman ovea avatessaan, vai onko tottunut vähän pitempään nauhaan? Koliseeko avain pulpettia tai työpöytää vasten, roikkuuko kenties ruokalassa keittolinjastolla tai kinkkukiusauksessa? Mieskollegan mielestä tämänkin asian ratkaisu oli avainnippu taskussa, ja timanttisesta avainnauhasta haaveilu kuulemma jo aivan käsittämätöntä.

Ei ole naisten elämää helpoksi tehty. Paljon helpompi olisi olla mies. Lompsa takataskuun ja avaimet eteen.

Koska teitä kuitenkin kiinnostaa hirvittävästi, niin minä tilasin kirkkaankeltaisen avainkorun. Olen antanut itseni ymmärtää, että keltainen hieroo älynystyröitä, vahvistaa järkeä ja hermostoa. Se on aina paikallaan. Yläkoulussa ja kotona.



4 kommenttia:

  1. Voi ei. Teen nyt aineenopettajan pedagogisia aineopintoja siellä sun entisessä yliopistossa ja ollaan kavereiden kanssa (taas kerran) puhuttu siitä, että siinä vaiheessa peli on menetetty, kun kaulassa roikkuu se puuhelminen avainkorttinaru... Silloin on saavutettu OPETTAJUUS. Kai te matchaatte ne helmet teidän maripaitoihin? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai, siksi niitä pitää ollakin monta, yksi joka raidalle. Minun tilanteestani tekee vähän hankalan se, miten saan asuun sovitettua myös kasan Kalevala-koruja ja kanteleen.

      Poista
  2. Minäkin kerran tilasin, tosin ihan yksilötilauksena, Etsystä. Olivat hienoja ja jotenkin sopivasti bling. Ensimmäisen viikon jälkeen selvisi, että jossain helmissä on jotain, nikkeliä varmaan, jolle olen allerginen, ja avainnauhat olivat sopivia vain poolopaitojen kanssa pidettäviksi.

    Joltinenkin pettymys oli tämä. Niinpä tiedustelisinkin mitä kunnioittavimmin, mistä tilasitte nämä? Voisin ehkä heitä itsekin lähestyä nikkelitiedusteluin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ihan yksi henkilökuntaan kuuluva, joka on harjoittanut kädentaitojaan hieman enemmän kuin me tavikset. Hän lupautui tekemään koruja useamman.

      Minä olen myös nikkeliallerginen, ja avainkoruissani onkin aina puuhelmet sekä nahka- tai puuvillaremmi. Googlen hakusanoilla "avainkoru nahka" löytyy ainakin nopeasti yksi nettikauppalinkki!

      Poista