tiistai 2. huhtikuuta 2013

Vain punakynää paperilla



Kuvan kynä on punainen, mutta koska sen värisistä merkinnöistä voi jäädä oppilaalle traumoja, lohdutan Staedtlerin Stick 430 M documentin olevan vain kuvausrekvisiittaa. Kyllä minäkin nimittäin muistan, millaisia merkintöjä oma äidinkielenopettajani konseptipaperille kirjoitti. Parhaimmin sen, että ei saa oksentaa, vaan pitää antaa ylen. En unohda sitä viisasta neuvoa koskaan. Muistan myös ihan aiheellisen huomautuksen siitä, että ensimmäisen konsun jälkeen voisin olla jo pikku hiljaa perillä leirillä. Se tulisi kuitenkin olemaan viikon mittainen.

Piileekö punakynätraumassa totuus? Montako mielipahaa on vääränvärinen kynä aiheuttanut? Onko kirjoitelman loppuun paljon parempi kirjoittaa sinisellä kuulakärkikynällä, että olipa huono tällä kertaa ja tähänkin meni opettajan elämästä yksi puolituntinen, vaikka muutakin hommaa olisi. 

Muistatteko te, mitä opettaja on teille kirjoitelmaan tai kokeeseen kommentoinut? Puratteko traumojanne vieläkin?

16 kommenttia:

  1. Sen muistan, että aurinko ei saanut paistaa niskoihimme, vaan niskaamme. (Kaksi tyyppiä pyöräili kesäkuumalla.)

    En vieläkään ymmärrä. Onhan niitä niskoja siinä monta, eikä varmasti yhtä yhteistä.

    VastaaPoista
  2. No on jääny traumoja. Vaikka jos olen rehellinen, en muista minkä värinen kynä opettajalla oli. Mutta kyllä niitä traumoja on mulla vähän joka aineesta, muiden vain ei tarvinnut niihin papereihin kirjoittaa mitään, kun väärinmerkki riitti.

    VastaaPoista
  3. Kirjoitin 9 sivuisen aineen, kun ohjeistus oli 3-5 sivua. Opettaja oli lopettanut lukemisen 7 sivulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pisin minulle palautettu aine oli 18-sivuinen. Hävisit! :D

      Poista
  4. Yliopistossa oli legendaarinen opettaja, joka ei totisesti punakynää säästellyt. Harjoitustyön marginaalissa saattoi lukea tarkentavana kommenttina esimerkiksi "törkeää", ja uusi versio oli auttamatta tehtävä, jos yksikin pilkkuvirhe oli tekstiin jäänyt - ei ollut harvinaista palauttaa samasta harjoituksesta jopa kymmentä versiota! Tosin samainen opettaja oli myös esim. sitä mieltä, ettei pidä puhua armeijasta vaan aseväestä - hän ei ehkä ollut ihan samalla vuosisadalla ympäröivän yhteisön kanssa, liekö edes samalla planeetalla... Sittemmin minusta tuli hänen kollegansa, ja opin kaikesta huolimatta ihan vilpittömästi pitämään hänestä. Mutta silti tunsin suhteettoman suurta riemua, kun hän toi laatimansa pääsykoetehtävän minulle tsekattavaksi ja löysin sieltä yhdyssanavirheen (oli kirjoittanut "alun perin" yhteen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se voileipä joskus putoaa täydelliseltäkin hillopuoli alaspäin lattialle tai itämaiselle matolle. Siitäs sai, vaikka onkin kaikesta huolimatta kiva.

      Poista
  5. Pöydältä ei löydy kynää, koska se ei ole kadonnut.
    Henkilöitä on vain saduissa.
    Mikään ei ole -rikasta.
    ..ojan pohjalla, ojan, jonka.. Ei saa käyttää.
    -kin = ei saa käyttää
    Myöskin = ei varsinkaan saa käyttää, koska se tarkoittaa myösmyös tai kinkin.
    Puitteissa, toimesta, pitkässä juoksussa jne. = ei saa käyttää.
    Muista aina possessiivisuffiksi!
    Alkaa -verbiä seuraava verbi on suomen kielessä infinitiivissä.
    Suomen kielessä ei ole futuuria.

    Ja muutenkin, JD, olet tosi tyhmä.

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on ollut viisas opettaja. (Niin kuin he yleensä tietenkin ovat, etenkin äidinkielenopettajat!) Viimeisintä en kuitenkaan usko yhtään, sillä jos JD olisi tosi tyhmä, hän ei muistaisi noista yhtään ainoata kohtaa.

      Alkaa-verbi + 1. infinitiivi näyttäisi olevan erityisen vaikea myös tällä viikolla. Tosi tyhmiä ovat. :D

      Poista
  6. Tuohon edelliseen listaan lisäksi:
    EI: hiustenkuivaaja VAAN: hiustenkuivain, sillä -ja/-jä-päätteiset sanat viittaavat henkilöön.

    Itse opettajana vältän punaista kynää korjatessani esim. kokeita... Mikä tahansa muu väri käy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinkahan moni muuten kutsuu juuri tuota vehjettä sen oikealla nimellä? Ei varmaan kukaan...

      Poista
  7. Kovaksikeitetty agentti, söi kovaksi keitetyn munan... vai miten se nyt meni ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohikiitävän hetken kuulin ohi kiitävän auton äänen.

      Poista
  8. Meidän äikänope oli ovela: laittoi minut lukemaan luokkakaverin 40 sivua pitkiä hevostarinoita, joissa ei tunnettu milloinkaan pääsevän heppaleirille saakka.

    VastaaPoista
  9. Olin ihan superhyvä fysiikassa.

    "Aurinkokunnan keskellä on musta aukko."
    Opettajan korjaus: Ei ole, siellä on aurinko.

    Nykyään olenkin melkein CERNissä töissä. Mutta en ihan kun en puhu sveitsiä.

    VastaaPoista