torstai 24. lokakuuta 2013

Voi Wilma, minkä teit

Wilma pilasi elämäni, valittavat oppilaat.

Opettajat syyttävät aina vain minua. Kyllä muutkin heittelivät kuminpaloja, kiroilivat, ajoivat suunnistusreitin mopolla, polttivat tupakkaa rehtorin pakettiauton takana (itse asiassa minä en polttanut, seisoin vain seurana), lukkiutuivat vessaan tai kaatoivat maitolaseja ruokalassa ja lähtivät pois sotkuja korjaamatta, pitivät lippistä ja huppua oppitunnilla tai räppäsivät kännykkää. Meillä on kyllä todellakin oikeus kopioida opettajien nipotusviestejä Facebookiin ja levittää niitä, itsepähän kerjäävät. Jos joku esittää käsityötunnilla harrastavansa pöydällä ystävänsä kanssa seksiä, niin pakkoko kaikkea on ottaa niin tosissaan.

Wilma pilasi elämämme, lataa osa huoltajista.

Opettajat ovat naurettavia ja takertuvat pikkuseikkoihin. Eikö niillä muuta tekemistä ole? Ei luulisi korkeasti koulutettujen ihmisten jaksavan päivästä toiseen valittaa jostain olemattomasta, tekisivät itse asialle jotain, niidenhän työtä se on. Eivätkö ne saa kuria siellä? Sen siitä saa, kun kympin tyttöjä valitaan opettajainkoulutuslaitokseen, ja eihän siitä nyt mitään tule. En jaksa enää lukea opettajan vuodatuksia siitä, miten lapsellani on motivaationpuutetta ruotsin tunnilla, sillä eihän ruotsia kenenkään tarvitse oikeasti edes osata, ja opettajalla on tässä koko ajan ollut lapsemme silmätikkuna. Wilma on kuin lasten syntilista tai rikosrekisteri. Ennen vanhaan opettajilla oli valtaa ja auktoriteettia muutenkin. Katsoisivat peiliin.

Wilma pilasi elämäni, huokaa myös moni opettaja.

Tee tässä nyt sitten yhteistyötä. Yksi vaatii, että saa joka viikko raportin lapsensa tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, edistymisestä ja lisäopetuksen tarpeesta. Joku on tyytyväinen siihen, ettei mitään kuulu, joku ei lue viestejä tai kuittaa poissaoloja ikinä. Erään mielestä säännöt eivät koske hänen lastaan, sillä kuka hullu nyt ei mopolla ajelisi, kun sellainen on ostettu. Yksi repii tupakoinnista seuranneen jälki-istuntolapun, kun oli siellä tupakoimassa tosiaan muitakin. 

Niin. Yhteistyöllä tuloksiin.



4 kommenttia:

  1. Meille on kyllä tullut Wilman kautta ilmoitus lapsen häiriköinnistä, vaikka lapsi on ollut todistetusti toisella puolen kaupunkia. Kun kyselin asiaa, opettaja sanoi, että hupsista, sormi lipsahti. =) Ja minä olin suunnilleen jo kotiarestia antanut. Mutta sattuuhan näitä; Wilma on tuhat kertaa parempi kuin se vanha ruttuinen reissuvihko.

    VastaaPoista
  2. Luulet vaan, Kati. Oikeasti lapsi oli varmasti rettelöinyt siellä toisella puolella kaupunkia, minkä opettaja röntgenyhteydellään havaitsi. Opettajilla on nimittäin tapana saada kiksit oppilaiden rankaisemisesta. Mikäs sen mukavampaa, kuin jäädä vaikka valvomaan jälki-istuntoa! :D

    VastaaPoista
  3. No hitsit. Ja mää kun luulin, että opettajatkin on ihmisiä ja erehtyvät toisinaan... Tai voisi ottaa käyttöön sellaisen systeemin, että rankaisee kaikkia tasapuolisesti vuoronperään. Sitten ei olisi ihan niin nuukaa, kenelle sen Wilma -viestin laittaa, kun joku kuitenkin aina törttöilee. Että ei sen niin väliä vaikka oletkin kotona nuhassa tai urheilukisoissa edustamassa koulua; tänään oli sun törttöilyvuoro, ja törttöilit tai et, merkintä tulee, ja jälki-istuntoa myös.

    VastaaPoista
  4. Uumoilen Wilman muuttavan opettajien ja oppilaiden välisen kanssakäynnin entistä epähenkilökohtaisemmaksi, melkein voisi verrata Naamakirjaan. Tai ehkä oon vaan nostalginen konservatiivi ja sen takia keksin tänne väkisin jotain kritisoitavaa modernista teknologiasta, väärensinhän sentään itsekin lukuiset allekirjoitukset sekä kokeisiin että poissaolovihkoon.

    VastaaPoista