Kuoret revitään auki sekunnissa.
Voi ei, mikä kuva!
Aivan hir-ve-ä!
Mikä ilme!
Katsokaa nyt mua!
Miten mun hiukset oikein on?
Tää on ihan kauhee, mun hampaat näkyy.
Kummallista on, että yleensä muiden mielestä kuvassa ei ole mitään vikaa. Ihan hyvähän toi on! Silti minun mielestäni on outoa, että kuvaajat pitävät edelleen lähtökohtana sitä, että ihmisen pitää valokuvissa suu auki nauraman. Siinä sitä pelleillään kuin mielipuolet ja vedetään satoja kertoja harjoiteltua stand upia siitä, miten opettajalla on kravatti vinossa ja eturivin Kallella julppi auki, eikä opettajakaan säästy kirnupiimässä olevine partoineen. Miten monta kuvaa onkaan mennyt pilalle sillä, että hohotus sieltä kuitenkin vahingossa jossain vaiheessa purskahtaa, ja siinä se on hammasrivistö sitten pääroolissa. Ne hitonmoiset hevosenhampaat, joihin oikojakaan ei pystynyt.
Koulukuvaus tuottaa yhtiölle 15 miljoonaa euroa (lähde). Voisi ajatella, että maksava asiakas saisi edes yksityiskuvassa päättää, pitääkö hymyillessä suunsa auki vai kiinni. Sama pelleily kuitenkin jatkuu, ja niin on sitten pää kaikilla vinossa samaan suuntaan ja silmät naurusta sirrillään. Koulukuvia ei tietenkään ole pakko lunastaa, mutta harmittaahan se kovasti, jos tärkeä muisto menee pilalle tai jos koreilee ryhmäkuvassa pää kenossa. Sen, että kuvaaminen on niin iso business, voisi olettaa myös vaikuttavan kuvien laatuun tai esimerkiksi taustan valitsemiseen. Eräänä vuonna takana olevaan salin tiiliseinään oli liiskattu purukumi. Muutaman kerran värit ovat olleet niin käsitellyt, kuin jokaisella oppilaalla olisi ollut huuli- ja poskipunaa.
Kaikesta huolimatta lienee kuitenkin niin, että monet niistä kuvista, jotka aikoinaan olivat mielestämme aivan hir-vei-tä (hiustupsu vähän vinossa), ovat todennäköisesti parinkymmenen vuoden kuluttua kaikessa nostalgisuudessaan ihania, viattomia, rypyttömiä ja suloisia. Niissä on menetetty nuoruus.
Eivätkä ne hampaat ainakaan kauniimmiksi ole muuttuneet.
Sehän oli ennen muinoin suuri häpeä ja osoitus köyhyydestä, jos ei kuvia lunastanut
VastaaPoistavai olikohan es muuten vain pakollista . Pitääkin kaivella ameija aikainen yhteiskuva
esille jossa olin nuori ja komia.
ps mikä on julppi
G
No mutta julppihan on tietenkin housujen vetoketju. Juippi onkin sitten taas eri juttu: armeijakuvassa on monta juippia vierekkäin.
VastaaPoistaNo juu. Paitsi, että silloin sitä vasta oikein harmittaa, kun tajuaa OIKEASTI kuvassa olevan jotain pielessä eikä vain mangu muiden mukana.
VastaaPoistaSiinä vaiheessa tosin suu pysyy tiukasti supussa ja kotona sitten itkeä tihrustetaan, että miksei kukaan voinut ennen kuvaan astelemista mainita tästä epäkohdasta. Luulis, että kaverit olis olleet reiluja, mutta kai siinä jokainen ajattelee vain omaa kuvaansa. Mutta, että kuvaaja, jonka _työtä_ tuo homma on, ei viitsinyt sanoa mitään? Reilukerho ja silleen.
Sinä vuonna ei sitten ostettu kuvia, kun iso tuppo hiuksia sojotti päälaella kauniin kampauksen keskeltä kuin sulhaspojan se. Harmitti niin pirusti.