Ihan susi homma

Koska olen nähnyt useasti susia Ähtärin eläinpuistossa, olen pätevä kommentoimaan kaikkea, mikä liittyy eläimiin. Meteoriittien, meteoroidien ja meteorien (ota niistä nyt selvää) lentoratojen lisäksi erityisesti susiasia on puhuttanut suomalaisia viime päivinä kovasti. Itärajalla ja ties missä kaikkialla on pelokkaiden asukkaiden ja vähän porojenkin mielestä susia nimittäin enemmän kuin kotitarpeiksi: asukkaat eivät esimerkiksi uskalla antaa lastensa leikkiä yksin ulkona ja rakentavat ulkona vaunuissa nukkuville vauvoille pihahäkkejä petojen varalta. Susikuono ei ole hyvä kuono, ei ainakaan omassa pihassa. Sudella on suuret silmät, suuret korvat ja valtavan suuri suu.

Jos susi tulee vastaan isoäidin tai lampaan vaatteissa, niin lankaan kuulkaa menee pätevämpikin Punahilkka.

Liian liki pyrkivien susien alueilla asuvien pelkoon on luvattu vastata yrittämällä saada alueelle viisi sudenkaatolupaa. (Lähde) Sitä minä tässä mietin, että jos lupaa ei ole ehtinyt saada, mutta sattuu hukan vaikka puolivahingossa hukan jousipyssyllä ampumaan tai vauhdista kamppaamaan, saa varmana vankilaa hätävarjelun liioittelusta ja eläinrääkkäyksestä ja vaikka mistä - ainakin, ellei tee sitä kotipihassa. Onpa kiva, jos tappaa suden vaikka lenkkipolulla kahdensadan metrin päässä kotoa ja oikeus katsoo sinun liioitelleen hätävarjelua. Raiskata se susi varmaan pitäisi, niin saisi tässä maassa mahdollisimman lievimmän tuomion. Suomessa on nimittäin paljon isompi paha ajaa susihukan kanssa vaikkapa 80:n alueella sadan kilometrin tuntinopeutta, kuin raiskata se ja aiheuttaa kaikille osapuolille epäilemättä elinikäisiä traumoja. Koska olen nähnyt lakikirjan, olen aika hyvä myös näissä oikeudellisissa asioissa.

Sitä minä vaan, että miksi sen ihmistä uhkaavan eläimen henki tai pikemminkin hengettömyys on niin iso juttu? Ei ole kyse siitä, että niitä pitäisi meidän hulluna jahtaaman tai siitä, että susi olisi kokonaan pois kuolemassa, vaan yhä kanta ihan tarpeeksi voimissaan puhkuu ja puhisee. Suomessa oli tämän kuun alussa 120 - 135 sutta, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. (Lähde) Se ei kuulosta näin äkkiseltään suurelta määrältä, mutta jos ihminen ei yhtään pelota ja mieli tekee nurkkia kiertämään, on jotain tehtävä.

Venäläisillä susilla ei ole viisumia, joten itärajan toiselta puolelta saamme ainakin noille mahdolliselle viidelle lisäkaadetulle täydennystä ihan varmasti. Niille takapihoille asti.