perjantai 18. syyskuuta 2015

990 minuuttia aamunavauksia vuodessa

On selvää, että kaikessa pitää nyt säästää. Eikä siinä mitään, olen siinä hyvä, suorastaan malliesimerkki. Opiskeluaikanani säästin nimittäin niin paljon, että sukanvarteen kertyneillä rahoilla pääsin valmistumisen jälkeen lähtemään viikoksi New Yorkiin. (Vaikka paljon valehtelenkin, tämä on totta, enkä yhtään kestä nykyistä keskustayksiössä asuvaa lattesukupolvea. Minun aikanani kahvia ei ollut vielä keksittykään, eikä mitään muutakaan!) Niin että oikeastaan olen paitsi lehtori, myös säästämisen ammattilainen. Haluankin nyt jakaa säästämisvinkkejä jokaiseen suomalaiseen kouluun. Kohde ja saavutettu etuus, josta luovutaan, on täydellinen.

Aamunavaukset.

Tule kanssamme, Herra Jeesus, tule, siunaa päivän työ. Näin laulaa luikautimme vielä ala-asteella pulpetin vieressä ryhdikkäänä joka aamu. Oli harmoni joka luokassa ja harppu siinä sitä polkemassa, tuli päivään potkua ja ilomieli. Sen jälkeen varmasti sujuivat matematiikka ja ympäristöoppi paljon paremmin, sillä jos opetussuunnitelmaan kuuluvat aamunavaukset, niin täytyy olla. Nykyään meininki on kuitenkin hieman latistunut, kun pitää jättää jeesukset vähän vähemmälle.

Nyt päästään siihen säästämiseen: Mitä ihmettä aamunavauksilla oikeasti tekee? Samanlainen jäänne ne ovat kuin lomarahat. Olisi aivan eri asia, jos oppilaat joutuisivat kävelemään saliin karhukävelyä ja veisaamaan luokka kerrallaan koulun edessä virren kuin se, että saavat vain ylimääräisen viisiminuuttisen joutavanpäiväiseen venymiseen pulpettinsa päällä. Kuka meistä oikeasti muka on koskaan kokenut aamunavauksessa valaistumisen? Mitä? Minä olen vain kerran, ja miten monena aamuna sitäkin turhaan yritettiin.

Oli musiikintunti. Odottelimme aamunavausta kuuluvaksi, ja voi poijat, että se sitten kuuluikin. Muistan ikuisesti, kun kaiuttimista tärähti Pet Shop Boysin Go West, jonka matematiikanopettajamme oli päättänyt ilmeisesti oman teini-ikäisen poikansa valikoimista täräyttää trendikkäästi tulemaan. Jostain syystä volume-nappulat olivat ääriasennossa, eikä ääntä onnistuttu mistään vaimentamaan. Sinikka tarjoili meille reipashenkisimmän kolmeminuuttisen koko yläasteemme aikana.

Aamunavaus on opettajalle rasite, ja myönnän avoimesti, että koen sen itse turhimpana työtehtävänäni heti liikuntasalin oven välituntivahtivuoron jälkeen, sillä liikuntasalissa ei ole juurikaan välituntitoimintaa, eikä ovikaan ole viime aikoina alkanut sen kummemmin vittuilla. Aamunavaus turhauttaa. Mitäpä teineille soittelisin, millaista elämänviisautta jakelisin? Jakelisinko rakkautta ja hyvää tahtoa, toivottelisinko ihan mahtavaa kouluviikkoa, heissanhopsan, vähänkö on ihana päivä ja tartutaan hetkeen? Lukisinko kenties jotain tosi mielenkiintoista artikkelia tai oikein uutista suorastaan? Siteeraisinko viisaita sanoja, muistuttaisin ystävyyden merkityksestä tai tupakanpolton vaaroista, huumeista nyt puhumattakaan? Tukeeko tarkoin valitsemani musiikkikappale muuta viestiäni? Saavatko lapset sydämeensä jotain, joka kannattelee heitä koko koulupäivän tai parhaimmassa tapauksessa, kun oikein onnistuu, jopa loppuviikon? Entä, jos unohdan oman vuoroni? Miten moni silloin turmeltuukaan ja itkee nurkassa.

Kyllä se on niin, ettei aamunavaus juuri oppilaita hetkauta. Olenkin valmis tarjoamaan omat vuoroni työnantajalle ylimääräisenä viiden minuutin työpanoksena luokassa. Siinä on kuulkaa menty jo kotiläksyjä tarkistaen ja puhutteluja pitäen sekin aika, joka olisi muuten kulunut valmiiksi nauhoitetun aamunavaus-cd-levyn kuuntelemiseen. (Kiitos, rehtori! Paras ostos ikinä!) Miten paljon tästä tulisikaan ylimääräistä, ilmaista työtä oppilaiden opiskelun edistämiseksi. 5 minuuttia on viikossa jo 25 minuuttia. Kun koulupäiviä on jo ennen syyslomaa noin neljäkymmentä, olisi siihen mennessä tehty 200 ylimääräistä minuuttia töitä. Koko vuodessa (198 työpäivää) säästössä olisi 990 minuuttia eli 16,5 tuntia! Työajan lisäys toisi aivan puolihuomaamattomasti joka kouluun käytännössä ilmaista opetusta. Jos koulussa on vaikkapa 30 opettajaa, se tarkoittaisi lukuvuodessa 297000 minuuttia eli 495 tuntia työtä oppilaan hyväksi.

Kuten huomaatte, niin paitsi että olen jalo, minulla oli lukiossa laaja matematiikka ja fysiikka. Jos meni väärin, syyttäkää opettajaani.

Että miten on? Joko unohdetaan aamunavaustradition kaunis ajatus siitä, että sillä on jokin suuri merkitys ihmisen elämään? Ei ole.

Nimim. Aamunavaus maanantaina.



Ps. On minulla muitakin ideoita, jos neuvottelupöydän toisella puolella käydään konservatiiveiksi ja hankaliksi, kuten nyt yleensä on tapana käydä. Sen sijaan, että kuunnellaan kaiuttimista jokin inspiroiva musiikkikappale (Mozart), venytellään. Taivutellaan selkää, käännellään niskaa puolelta toiselle, voidaan jopa hieroa edessä olevan hartioita. Näinä Liikkuva koulu -aikoina en keksi mitään tekosyytä moisen idean hylkäämiselle. Tämänkin annoin ilmaiseksi.



9 kommenttia:

  1. Mullakin on aamunavaus maanantaina! Jos saat hyvän idean, heitä tännekin päin niin pidetään yhteinen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan sen reksin ostaman valmislevyn soimaan.

      Poista
    2. Siis oikeasti olen jo kirjoittanut monisivuisen ja ylevän puheen. Biisinä jotain klassista ja inspiroivaa.

      Poista
  2. Tämä "aamunavaus" sai väärällä jalalla nousseen nauramaan ääneen. Eli ei nyt tuomita aamunavauksia täysin, paitsi koulumaailmassa.

    VastaaPoista
  3. Mulle on jäänyt ikuiset traumat siitä, miten jouduin yläasteella pitämään aamunavausta - opettaja määräsi ja antoi vielä runot luettavaksi ja valitsi musiikin. Koska olin (ja olen) kiltti, niin luin tietenkin runot ja ei muuta kun George Michael ja "Wake me up before you go go..." soimaan. Kyllä hävetti. Että luulivat nyt kaikki, että tuollaista musiikkia kuuntelen, ne runot vielä kestin, mutta tuo kappale. Huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanon usein oppilaille, että koulun ja opettajan tehtävä on tarjota jotain, josta voi sitten terapiassa keskustella. Ei koti yksin pysty ihmistä pilaamaan.

      Poista
    2. Oh tsiisöööös - tuo edellinen kommentti pelasti päiväni, äitiyteni ja koko sukuni! Kiitos!!!!!

      Poista
    3. Paras aamunavaus ikinä! Helpottavaa kuulla, etten yksin pilaakaan lapsiani... Toki olen työstänyt heille paljon materiaalia mitä voi isona terapiassa käsitellä. Mutta ihanaa, jos koulu kantaa kortensa kekoon tässäkin asiassa.

      Poista