Peliä pulla suussa

Olemme olleet koulussa ahkeria ja opiskelleet kovasti kaikenlaista tärkeää, kuten pilkkuja ja ainekirjoitusta ja elämää. Tänään söimme tunnilla pullaa, sillä oppilaat olivat aamupäivällä leiponeet, ja pullapussit houkuttelivat repuissa. Koska minunkin pöydälläni oli viisi sokeripullaa ja neljä korvapuustia, päättelimme, että on suorastaan terveellistä nauttia kätöstensä jälkiä samalla, kun tarkistimme rinnastuskonjunktioihin liittyvää kotiläksymonistetta. Ihan hyvin se meni sokerit rinnuksillakin, ja olimme onnellisia.

Päätimme myös, että opiskeluissa on edetty nyt niin pitkälle, että on aika pelata yhdessä jotain. Minulla on luokassani monta erilaista kieleen ja luovuuteen liittyvää peliä, joita aina silloin tällöin päästään pelailemaan. Tänään oli siihen hyvä hetki. Suosikkipeliksi on ehdottomasti vuosien varrella noussut Rappakalja, joka ensiksi kiinnostaa kaikkia nimen vuoksi, sitten sen, mitä siinä täytyy tehdä. Kyse on huijauspelistä, jossa parhaiten kirjallisia selityksiä eri asioille keksinyt saa muut uskomaan oman selityksensä oikeaksi. Tänään oppilaat valitsivat kuitenkin Piirrä/näyttele & arvaa -pelin. Olenkin havainnut, että melkein oppilas kuin oppilas on liekeissä, kun saa käydä tussitaululla piirtämässä tai kirjoittamassa. Jokin taika siinä on.

Pelin sanonnat ovat erityisen hankalia piirrettäviä, sillä suurin osa niistä on aivan tuntemattomia ja siten vaikeita myös ratkaista. Tähän saatiin kuitenkin lopulta ratkaisu:

Ota pulla käteen ja keksi vastaus!