maanantai 18. maaliskuuta 2013

Koti töitä täynnä

Olen näin vanhemmiten alkanut inhota monia kotitöitä, jotka ovat oikeastaan samoja, joita olen inhonnut jo syntymästäni lähtien. En mitenkään erityisemmin innostu esimerkiksi lumitöistä tai ruohonleikkuusta, ja kartan lahjakkaasti silitettäviä vaatteita täynnä olevaa kaappia. Maantieteelliset faktat sitä paitsi hankaloittavat jo silitysraudan lämpiämään laittamista, sillä jos lähtee etenemään kohti kodinhoitohuonetta olohuoneen sohvalta, on reitin varrella huomattavasti tärkeämpiäkin kaappeja.

Jääkaappi esimerkiksi.

Voisi joskus oikein laskea, kuinka monta kertaa päivässä sen avaa ja toivoo, että hyllyille olisi ilmestynyt jotakin edellisen kerran eli viiden minuutin jälkeen. Ei ihme, että olen joskus keksinyt kääräistä riisimuroja meetvurstiviipaleen väliin. Jääkaappiin kurkistelujen määrä on varmasti yhteydessä luovuuteen ja se kehittymiseen, sillä ihan hyvää on myös viiliin upotettu kylmä lihapulla.

Aikaa vievin kotityö on ikkunanpesu, enkä aio enää ikinä käyttää siihen kolmea kokonaista päivää. En. Ikinä. Jossain menee raja, ja kun se menee lisäksi vielä ikkunaruudussa kaiken sen hinkuttamisen jälkeen seuraavan auringonpaisteen aikana, pääsee paitsi perkele niin myös itku.

Imuroinnissa ärsyttää pitkä letku ja varsinkin letkun rullaaminen takaisin kaappiin, kun kieroon menee kuitenkin ja siivouskaapin ovi pitää teipata kiinni. Olen myös huomannut, että pyykki ei lopu koskaan eikä viikkaaminen tai parittomat sukat.

Vanha totuus on sekin, että miehistä tippuu sukkia.

Jos meillä olisi kerrossänky tai pari, voisin inhota lakanoiden vaihtamista vielä enemmän kuin nyt. Petivaatteiden vaihtaminen tarkoittaakin aina myös pudistelua, tuulettamista, pesemistä, kuivaamista, mankelointia ja paikoilleen pujottamista, joten termi on aivan liian yksinkertaistava ja suorastaan järkyttävää huijausta. Että vaihdanpa tässä petivaatteet, pikku hetki. Jos miehet hoitaisivat toimenpiteen, kaikki lakanat olisivat jo ajat sitten olleet automaattisesti itsensä steriloivia tai ainakin keskenään parvekkeelle tupakoimaan tuulettumaan käveleviä. Mutta ei, miehet keksivät vaimon ja ostavat tälle joululahjaksi mankelin. Onnea. Vastineeksi he vaihtavat kaksi kertaa vuodessa autonrenkaat.

Rasittavaa on ruokaakin joka päivä laittaa ja kaupassa käydä, pölyjä pyyhkiä, lattiaa pestä ja mapittaa. Kukkiakin pitää kastella ja kaikenlaista. Voi voi.

On kotitöissä jotain kivaakin ihan varmasti.

(En keksinyt.)

1 kommentti:

  1. Vieläkö koululaiset tekevät taksvärkkiä? Minä muistan joskus taksvärkkipäivänä pesseeni naapurintädin ikkunoita. (Taitavat ollakin viimeiset ikkunat, joita olen pessyt. Köh.) Laadusta ei ole kamalasti takeita, mutta ei se hintakaan päätä huimaa ja hyvään tarkoitukseen menee.

    VastaaPoista