Tiikerikakkukapina

Tänään huomasin taas, että jostain kumpuaa kapinamieltä ja että säännöllisin väliajoin pitää näemmä kiltin ja tunnollisen ihmisen päästä patoumia purkamaan. Kotona se on turvallista, ja tajusin päätyneeni vatkaamaan tiikerikakkutaikinaa. Ei sillä, että minun olisi tarvinnut leipoa tai että mitenkään erityisesti siitä nauttisin, mutta pääsin noin niin kuin nollaamismielessä räkkyämään leipojaa määräileville ohjeille. Minuahan ei nimittäin komennella. Minä leivon, miten huvittaa, ei tarvitse tulla neuvomaan. Hei, m-i-n-ä olen opettaja.

Näin sujuvasti homma eteni:

1. Voitele ja jauhota korppujauhoilla kakkuvuoka (tilavuus 1,8 l).

Enpähän voitele. Eikä ole kuule korppujauhoja, hahhahhaa. Enkä todellakaan ala mittailla, minkä kokoinen vuokani on - teen sitä paitsi vaikka salaattikulhoon, jos siltä tuntuu tai sattuu huvittamaan, etkä mahda sille mitään, senkin Mr. Pirkka-Luuseri. Menen ehkä pian S-marketiin ja ostan Rainbow'ta, etkä voi sille mitään! 

2. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri.

En todellakaan ole lämmittelemässä yhtään mitään. Kun leivon, niin sitten leivon, eikä siinä mitään pöydällä lämpeneviä aineksia aleta vahtailemaan. Sinne vain kulhoon voit ja sokerit ja vatkainta  perään. Kun pitää pyyhettä tai jotain kantta vähän edessä, niin kovat voinpalat eivät lentele pitkin seiniä, kai minä nyt sen tiedän, kun en ole ensimmäistä kertaa asialla. Sitä paitsi kuka muka pitää sokeria jossain kylmässä, häh? Ohjeessa pitäisi lukea, että "vaahdota sokeri ja huoneenlämpöinen rasva". Huomaa kyllä, että leipurit ovat käyneet ammattikoulun, kun eivät osaa koekeittiössään kirjoittaakaan ja aletaan päteä tällaisilla imperatiivimuotoisilla ohjeilla. 

3. Lisää vaahtoon huoneenlämpöiset munat yksitellen hyvin vatkaten.

Mikä helvetin päähänpinttymä tuosta huoneenlämmöstä oikein on? Kaikki kananmunat sinne nyt vain suoraan jääkaapista ja paskat tässä mitään yksitellen aleta vatkailemaan. Ja mitä muka tarkoittaa hyvin vatkaaminen? Voisiko olla jotain parempi neuvoja, mitä? Niin kuin että minuutti vai kaksi vai viisi? Pitäisi ohjeistaa kunnolla, niin saisi sitten vatkata minuutin vähemmän tai jättää vatkaamata kokonaan. Mahassa ne menevät ainekset sekaisin kuitenkin.

4. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja vanilliinisokeri.

Minä en käytä vanilliinisokeria, ja varmana kaadan vaniljasokerit ensimmäisenä kulhoon, suoraan purkista ja summissakin vielä. Epävarmat raukat mittailevat lusikoidensa kanssa ja huolestuvat, jos vähän lurahtaa liikaa sokeria taikinaan ja lihoo. Läski on kuulkaa vaurauden merkki.

5. Lisää jauhoseos taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Ota taikinasta 1/3 erikseen kulhoon. Sekoita siihen kaakaojauhe ja maito. Levitä puolet vaaleasta taikinasta vuokaan. Kaada vuokaan tumma taikina ja päällimmäiseksi loppu vaalea taikina.

Just, just. Kumpi siinä tiikerikakussa muka on parempaa: suklainen vai vaalea taikina? Kuulehan, Pirkkasein, voit olla varma, että todellakin käännän raidat toisinpäin. Idiootti. Mies.

6. Nostele taikinaa lusikalla, jotta taikinakerrokset sekoittuvat tiikerin raidoiksi.

Siitä mitään raitoja tule, ruma sotku vaan. En ole kuule nostelemassa yhtään mitään, enkä ainakaan lusikalla.

7. Tasoita taikinan pinta ja vedä keskelle taikinaa vako, jotta kakku kohoaa tasaisemmin.

Vedä keskenäsi.

8. Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia. Varmista kakun kypsyys tikulla. Kumoa tiikerikakku vuoasta hieman jäähtyneenä.

En kumoa, ei ollut korppujauhoja. Syön lusikalla suoraan vuoasta ja juon maitoa päälle. Enkä anna yhtään kenellekään muulle, tehkööt itse omat kakkunsa tai nuolkoot puolillaan huuhteluvettä olevan taikinakulhon. Minä mikään kommuunileipoja ole.

En ota mitään kakkukuvia, ei kiinnosta. Googlesta pöllin.