sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Joulunavajaiset alle kahdeksassa minuutissa

Mietimme tuossa muutaman kaverin kanssa tunnelmallisissa, mutta vähän turhan pitkäkestoisissa joulunavajaisissa, miten homman voisi järjestää tehokkaasti. Puolentoistatunnin settiä voisi varsin helposti lyhentää huomattavasti, katsokaa vaikka.

1) Kaikki tulevat ensisijaisesti katsomaan ilotulitusta. Rakettia ja ruutia vaan siis taivaalle heti avajaisiksi, niin on kaikilla hyvä tahto, eivätkä pala pienten kersain kanssa odottelussa hermot. (5 min.)

Loppuohjelmaa seuraavat sitten ne, joita kiinnostaa.

2) Tervehdyspuhe: Siinä oli joulunavajaispauketta, tervetuloa vaan minunkin puolestani, ostakaa makkaraa ja hyvää joulua. (Puoli minuuttia.)

Tuo riittää kyllä ja taputuksia tulee helpotusten huokausten säestämänä. Ei todellakaan tarvitse kaupunginjohtajan tai muun heimopäällikön lukea mikrofoniin mitään suhdannejuttuja ja ylistää yhteishenkeä, ei niitä kukaan kuuntele, ja joka vuosi on aina yhtä hyvä nousu päällä vaikeuksista ja veronkorotuksista huolimatta.

3) Jotkut innokkaat joka kaupassa kinkkulippuja kirjoitelleet venyttävät turhaan tilaisuutta, kun pitää nostaa arpaa kulhosta ja kuulutella voittajaa ja kuulutella toisen kerran ja eikö kuulunut takariviin ja missä on onnellinen voittaja ja vielä kerran täältä kutsutaan Aatos Koivuperää tänne lavalle noutamaan juhlakinkkua.

Mitä sitä lappusten kanssa pelleilemään, voi se joulupukki lavalta kinkkujakin heitellä. Sinne vain, suoraan yleisöön. Se saa, kenen kohdalle sattuu potka lentämään ja ken kopin nappaa. (1 min.)

5) Joululauluja ja tonttuleikkejä kuuntelee, ken jaksaa. Viidestä 12-säkeistöisestä, suomalaisittain laahaavasta joulunodotuslaulusta riittää aivan hyvin vain ensimmäinen kappale ja sen ensimmäinen säkeistö. Sitten piisaa jo ja ei se kuoro niin hyvin edes laula. Todellakaan. (1 min.)

6) Kuumaa glögiä ja hyvänä vuonna pipari. (Ei kulu yhtään aikaa, voi vetää siinä samalla.)

7) Lucia-neidon julistaminen: Turha, ruotsalaisten hurriperinne. Voi ihan hyvin lopettaa koko jutun. Tämä on, perkeles, umpi-Etelä-Pohjanmaata.

Siinäpä se. Aina pitäisi itse järjestää. Voi olla, että tämän jälkeen ovatkin puhelinlinjat ja satelliitit kovasti kuumina.



4 kommenttia:

  1. Tiedän vielä tehokkaamman tavan ...kaikki tämä nauhoitettuna ja nauhaa saa lainata, ketä nyt sattuu hmmm...kiinnostamaan.
    Eli hyvää joulua vaan kaikille ja motivazioonee vaan ensi vuodelle!

    VastaaPoista
  2. Luulin kerran olevani Kaurismäen elokuvassa, kun juuri tuolla samaisissa umpieteläpohjalaisissa joulunavajaissa seisoin vesisateessa kuuntelemassa tapahtuman kliimaksia, kinkkuarvontaa. Ihmiset seisoivat pienissä ryhmissä sateenvarjojensa alla, juontaja luki lavalla monotonisella äänellä kinkkuarpajaisten onnekkaita voittajia ja kaiken valaisi läheisiin pensaisiin viritetyt värikkäät jouluvalot. Lenkkarini imivät vettä litimärästä nurmikosta, enkä varsinaisesti tuntenut joulun hengen läsnäoloa.

    VastaaPoista
  3. Tämä on kyllä oikein hyvä ehdotus, kannatetaan. Tuolla tavalla jää ihmisille paljon enemmän aikaa shoppailla ja siivota.

    Jos saa luvan, niin vien ajatustasi vielä eteenpäin. Mitä jos siirretään koko show nettiin. Siinä voi sitten jokainen katsoa ilotulitukset ja puheet kivasti kotisohvalta eikä tarvitse vaivautua ulos räntään. Samalla voi tehdä jouluostokset iibeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulevaisuudessahan tuo tieto ajetaan tietysti mikrosirun kautta kaikkien aivosähkökäyrää pitkin alitajuntaan, sieltä sitten niitä voi tallettaa suloisten päiväunien aikaan.
      P.S. ...ei mitenkään tuo mielikuvitukseni ole teinien tasolla XD.
      (hitto että mietin miten tuo peeässä kirjoitetaan?!)

      Poista