tiistai 26. heinäkuuta 2011

Viimeisen aterian sillit

Eilen syötiin taas! Lähipiirissä oli kylmän kiven heittäjää ja synttärisankaria, joten mikäs sen parempi suunnitelma kuin grillata pihviä ja toista pihviä ja kauhoa pippurikastiketta päälle. Etenkin, kun ruokapuolen hoiti joku muu ja sai itse keskittyä vain laittamaan sopivalla tahdilla tavaraa suuhun. On hyvin tärkeää, että jaksaa, joten otin toisenkin kerran ja söin salaa vähän lastenkin lautaselta.

Olenkin miettinyt, että eihän sitä milloinkaan ei tiedä, koska saa ruokaa viimeisen kerran. Olisi aivan hirveää, että viimeisenä aterianaan olisi syönyt, sanotaan nyt vaikka, yhden perunan. Kyllä vaan olisi kannattanut ottaa vaikka silli päälle. Ja koska silli olisi vatsassa varmasti tosi yksinäinen, on viisasta ja inhimillistä antaa sille kaveri mukaan. Peruna ja kaksi silliä, siitä tulisi jo paljon tyytyväisemmäksi niin Ahti-silli kuin mielikin.

Jos pitäisi etukäteen valita ihan oikea viimeinen ateria, homma menisi vaikeaksi. Ensinnäkin, mitä jos juuri ruokailuhetkellä haluaisikin jotain aivan muuta? Olisi raukka valinnut listalleen T-luupihviä, mutta tekisikin aivan hirveästi mieli muusia ja punajuurta? Pilallehan siinä menisi koko loppuelämä, vaikka olisiko tuolla nyt sitten enää mitään väliä. Sitä paitsi pitäisikö viimeisen aterian olla jotain luksusta vai jotain, josta tulee lapsuus mieleen? Kyljystä ja kiinankaali-ananassalaattia? Kananmunakastiketta? (Se oli suurinta herkkuani, kuvitelkaa.) Sitä paitsi saako viimeiselle aterialle toivoa alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan? Sovitaan niin, nyt saa.

Näin se menisi. Tänä päivänä. Huomenna listalla voisi olla kalapuikkoja.

1) Tirisevän kuumat valkosipulikatkaravut. (Kas, tämä oli nyt kyllä itsellenikin ylläri.)
2) Lihaa nyt ainakin. Sisäfilettä. Ehkä jokin argentiinalainen, täydellisesti kypsytetty, murea pihvi. Kermaista, paksua pippurikastiketta. Uuniperuna ja jotain ihanaa täytettä ja tarpeeksi. Yleensä se soosi loppuu aina kesken, miksi?
3) Loppuun ehdottomasti valkosuklaamousse, jonka päällä on paksuja maitosuklaalastuja. Ah.

Kyllä noilla pärjäisi ilman silliäkin. Millainen sinun listasi olisi?

13 kommenttia:

  1. Te ette ilmeisesti söisi mitään. Aika ankeaa.

    VastaaPoista
  2. Voi kuule, söisin. Jäin vain miettimään tätä pidemmäksi aikaa, sillä kyse on nyt kuitenkin kuolemaa vakavammasta asiasta.

    1) Valkosipuliaurajuustoetanat. Matkin vähän sua.
    2) Karitsaa. Filettä tai kyljystä tai jalkaa, ihan sama. Ja valkosipulikermaperunoita. Ja ehkä vielä bataattiakin jossain muodossa (pyreenä tai paistettuna).
    3) Sipsiä. Vähän kaikkia lajeja, paitsi ei juustopalleroita.

    VastaaPoista
  3. Enkä mä mitään matkinut, sullahan luki KATKARAVUT. Silmät luki etanat. Onhan se aika lähellä.

    VastaaPoista
  4. Alkuun ehdottomasti kermaetanat. Pannulla paistettuna, ei uunissa. Pääruoka menisi minullakin pihvin puolelle. Kermaista kastiketta ja rapsakoita vihanneksia. Jälkiruoaksi jumalaisen täydellinen suklaakakku. Mielellään sellainen kuuma, jossa on kaverina kirpeää sorbettia. Tai tuhtia ja ihanaa juustokakkua. Päälle kulauttaisin darjeeling-teetä.

    Ja muutama keittiön terveinen väliin.

    VastaaPoista
  5. Tässä on muuten nyt sellainen perustavaa laatua oleva ongelma, että ruokajuomat unohtuivat kokonaan. Hirveä kämmi. Mulle punkkua.

    Ps. En vieläkään tiedä, mistä valkosipulikatkarapuni kumpusivat. Olin itsekin varma, että ottaisin samoja etanoina ja Auraa päälle.

    Kkelpuuttaa myös siis teidän alkupalanne, Minnahin karitsat (sipsit??) ja Senjan suklaakakun. Ja juustokakun. Päälle tosin sitten toinen pullo punkeroa, niin maailmanlopustakin tulisi vähän hilpeämpi asia.

    VastaaPoista
  6. Ei, siis miten voi unohtaa punkun?? Ja aperitiiviksi voisin ottaa kuohujuomaa. Tai caipirinhan. Miksei molemmatkin. Jälkkäriksi (ennen sipsejä) Irish coffee.

    VastaaPoista
  7. Kkelpuuttaa? Khelputtaa? Hyvin menee. Lisää punkkua.

    VastaaPoista
  8. Piti ihan pohtia juomapuolikin kuntoon, ettei tosipaikan tullen ole lasi tyhjänä. Aluksi kilistellään natisevalla samppanjalla. Pääruoan kanssa maukasta ja muikeaa valkkaria, mielellään muscat-rypäleistä poljettua. Jälkkärin kanssa Moscato Dastia.

    VastaaPoista
  9. Senja pistää hifistellen. Minä näkisin, että viina mikä viina, kun ovat lopun ajat kyseessä.

    VastaaPoista
  10. Mutta sinusta ei tullutkaan koskaan hienoa naista.

    VastaaPoista
  11. Nyt tuli mieleen: ceasarsalaattia. Otan sitä pääruoan kanssa, kiitos. Miten unohdinkaan.

    VastaaPoista
  12. Hirveän haastava kysymys! Just nyt mun tekee mieli pepperoni pizzaa joten sanotaan sitten se, mutta jälkkäri? Hmm...mansikka kakku. Ja puhumme siis kokonaisesta pellillisestä pizzaa ja kokonaisesta mansikkakakusta, kun mä syön niin ruokaa pitää olla paljon.

    VastaaPoista