perjantai 26. kesäkuuta 2015

Jäätelökesä vaikka väkisin

Näin viime vuonna. Eivätpä ole paljonkaan asiat parempaan muuttuneet. Ehkä hieman, mutta sellaista  ei lasketa.


"Ei ollut suunnitelmissani kesäkuun neljän viikon vesisade.

Tämä kesäloma on säiden puolesta ollut aivan paska. Koska olen kaiken muun hyvän päälle tosikko, se on lisännyt ahdistuksen moneen potenssiin, kertotauluun, integraaliin ja derivaattaan, enkä kyllä suostu menemään takaisin töihin, ennen kun näytän sulle missä mullon rusketusraidat. Ihan turha väittää, että auringonotto on epäterveellistä. Ei ole. Siitä saa esimerkiksi D-vitamiinia ja rennon olon elämään. Varsinkin, jos nauttii samalla vähän vaikkapa kylmää valkoviiniä. Tonkka takaa kesämielen.

Koska olen ollut takatalvesta jokseenkin lamaantunut, en ole saanut siivottua sadepäivinä edes ullakkoa. Nurmikkokin on jatkuvasti märkää ja leikkuu tympii, missään ei voi vierailla, kun kukaan ei ole kotona ja jäätelöstä on raekuurossa hetkessä vain tikku jäljellä ja kampaus pilalla. Telttaa ei voi pystyttää, kun ruoho homehtuu alta ja kangas päältä ja kuivata nyt haisevaa telttaa, patjaa ja makuupussia saunassa viikko sen jälkeen, kun on itse parantunut keuhkopöhöstä, angiinasta ja nenän paleltumiselta. Minulla on heikko nenä. Lasten kesäleirilläkin nukuin taannoin trikoinen panta nenän kohdalle asetettuna. Kukaan ei nähnyt, sillä oli pimeää, niin kuin Suomessa on kesäöisin tapana.

Kaikista pahinta on henkinen ahdistus siitä, että kesä lipuu ohi. Sitä vahtaa vain Forecaa, Ilmatiedettä, kymmenen päivän ennustuksia ja tunti tunnilta eteneviä sadekarttoja epäuskoisena, vihaisena, kyllästyneenä, alistuneena ja siltikin joka päivä yhtä toiveikkaana. Välillä odotus palkitaan, sillä oi sitä ihmisen riemua, kun jonain päivänä sääkartta näyttää viittätoista astetta yhdeksän sijaan. Silloin voi heittäytyä kesäfiilikseen ja riisua pitkät kalsarit puolen päivän tienoilla.

Nyt olen tehnyt periaatepäätöksen: jäätelökesä vaikka väkisin. Pirkan tuuttipaketteja pakastin täyteen ja asenne kohdalleen. Voi sen jäätelön syödä ulkona vaikka kattolipan alla talon seinää nojaillen, kunhan ei kaatosateella ole ihan rännin vieressä. Jos kevyt pikku kesäsade tulee vaakana pohjoisesta, asettuu vain itse rakennuksen eteläpuolelle, niin siten siitäkin pirulaisesta päästään. Lämpötilan lähennellessä hallanvaaraa kääriytyy vilttiin tai toppatakkiin ja ajattelee, että kesä se on eskimoillakin.

Hyvää kesälomaa, Suomen itsemurhakansa."




Ps. Tänä vuonna yksi jäätelöpallo kioskilla näyttää maksavan jo niin paljon, että ennemmin pääsee nauru kuin itku. Jos kaupasta saa samalla hinnalla suurin piirtein kolme litraa minttu-Pingviiniä, menen sinne ja ostan kostoksi kuusi. 





2 kommenttia:

  1. Mun keino tähän on ollut jo pitkään se, etten laita minkäänlaista toivoa Suomen kesään - jos se on kaunis ja aurinkoinen, niin se on sitten positiivinen yllätys.Mikäli taas haluaa varmasti lämpöä ja hyvää säätä, niin parasta on buukata matka jonnekin mahdollisimman takuuvarmaan paikkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä strategialla tässä onkin menty jo useampi vuosi. Monet pitävät ihan hulluna sitä, että varaamme joka kesälomaksi matkan lämpimään, mutta aina siellä parempi ilma on kuin täällä olisi ollut. Viime kesän piti olla ensimmäinen pitkästä aikaa, ettemme lähde rantalomalle. Toisin kävi: yhteisellä lomalla satoi kaksi viikkoa kaatamalla vettä, joten äkkilähtöhän siitä seurasi...

      Poista