Välituntiväijymisen ABC

Nyt on sillä tavalla, että opettajankoulutuslaitos pitäisi laittaa uusiksi. En ole saanut oppia päähäni tai hyviä neuvoja missään olennaisessa, sillä kertaakaan en ole työssäni tarvinnut esimerkiksi karjalan kielen kurssia. Paljon hyödyllisempää olisi ollut opettaa yliopistossa vaikkapa välituntivalvontaniksejä, sillä niissä velvollisuuksissa tuntee itsensä sitä tärkeämmäksi, mitä enemmän jakaa kaikenlaisia merkintöjä kaikenlaisiin mahdollisiin paikkoihin ja tekee tiettäväksi, kuka määrää.

Opettajankoulutuksessa kurssi Välituntiväijynnän ABC voisi keskittyä alkeisiin, joilla pärjää perustilanteissa. Tämä olisi kaikille opettajaksi aikoville pakollinen suoritus, ja kurssin sisältö voisi olla jotain tällaista:

- Taustatiedot ja teoria: Kartoitetaan opiskelijan perustuntemus laeista ja säädöksistä ennen ja nyt. Onko mikään muuttunut? Onko alaikäisten tupakan polttaminen vähentynyt vuosien saatossa? Onko tupakkalain muutoksilla ollut yhteyttä jälki-istuntojen määrään? Mietitään yhdessä, mitä se yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla tarkoittaa, jos oppilas astuu jalallaan ulos välituntialueelta. Keskustellaan pakkasrajasta, jolloin kaikki voivat halutessaan olla sisällä. Myös rankka vesisade huomioidaan. Esitellään eri hiipimistekniikat ja äänenkäyttömenetelmät.

- Käytäntö:  Tuleeko opettajalla olla pipo päässä tai huomioliivi yllä? Tuleeko oppilasta kuulla, vai voiko rangaistuksen antaa vaikkapa ajettuaan autolla ohi ja huomattuaan epäkohdan lennosta? Huomioidaanko oppilaan eriävä mielipide siitä, oliko kädessä tupakka vai sauhuava lyijykynä? Voiko valevalvontakameroita asentaa? Mitä teet, jos oppilas kiipeää katolle hakemaan palloa tai jos myöhästyt valvontasi vuoksi seuraavalta oppitunnilta? Miten siirryt mahdollisimman huomaamattomasti strategisiin väijyntäpaikkoihin? Voitko videoida oppilaita kännykälläsi todistusaineistoksi? Miten toimin uhkaavissa tilanteissa esimerkiksi silloin, kun oppilas ajaa mopolla rinkiä keskellä koulun pihaa tai heittelee lumipalloja? Mitä seuraamuksia voi saada unohtaessaan tai unohdettuaan välituntivalvontansa? Onko joka kerta huomattava kaikki? Onko tupakanpoltosta ja luvattomasta kaupassa käynnistä tai mopolla ajamisesta annettava sama rangaistus? Montako opettajaa tarvitaan valvomaan tiettyä määrää oppilaita?

Jatkokurssi olisi opiskelijoille vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Siinä paneudutaan kuvitteellisiin ongelmiin, jotka kuitenkin ovat koulumaailmassa mahdollisia, ja siten ne on hyvä huomioida jo etukäteen. Kurssilla edetään keskustellen ja todellisia esimerkkejä käyttäen.

- Mitä tehdään, jos vanhemmat ilmoittavat, ettei lapsen tarvitse istua tupakanpoltosta saamaansa jälki-istuntoa, kun tällä on polttamiseen vanhempien lupa ja opettajilla luulisi olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin kytätä puskissa? Entä jos opettaja on ottanut niskoittelevaa oppilasta hupusta tai repunhihnasta kiinni, ohjannut ulos ja saa kutsun käräjille? Tutkitaan ryhmissä oikeusjuttuja ja pidetään niistä muille kurssilaisille suullinen esitys.

Kyllä olisi lapsen ja opettajan turvallisuus tällaisten kurssien jälkeen taattu. Nyt ei ole. Ihan ilman koulutusta täytyy pihalla seistä, ohjata ja palella. Onneksi meidän koulussamme väijymiseen on myös hyvä liuta kavereita, sillä hengailulta kiellettyä aulatilaakin voi mennä tyhjäämään neljän opettajan voimin, vaikka yksi jäisi vahtimaan ulos pallokoria. Riskipeliä on toki sellainenkin väijyryntäys, sillä aina joku voi vetää toista turpaan pihan vasemmassa nurkassa tai haukkua homoksi pyörätelineillä juuri silloin, kun on kääntänyt selkänsä ja heittelee toisten oppilaiden kanssa koripalloa. Kyllä kuulkaa ihmiset opettajan päivä on tilanteita täynnä!