Penaalin terävin kynä

Kaveri kirjoitti Facebookissa kehuneensa tänään kadulla tuntematonta nuorta naista, jonka tyyliä hän ihasteli. Lyhyestä juttutuokiosta oli jäänyt molemmille niin hyvä mieli, että hän kehotti muitakin olemaan rohkeita ja tekemään päivän hyviä töitä vaikkapa juurikin kehumalla.

Minä aloitin reippaasti ja heti itsestäni, tosin tietämättä yllä olevasta tapahtumasta aluksi mitään. Ripustin nimittäin aamulla rinnuksiini oranssinvärisen rintaneulan, jossa oli mielestäni oikein hyvä sanoma. Tunsin iskulauseen hyvinkin omakseni, joten kannoin sitä ylpeänä koko päivän ja muistin hiuksiani heilauttaen mainostaa sen totuutta huutavaa tekstiä jokaiselle tämän päivän opetusryhmälleni.

Penaalin terävin kynä, minkäs sille mahtaa. Odotankin jo kovasti vappuaattoa, jolloin pääsen taas todistamaan, kuka on koulun todellinen kuningas: tulen päräyttämään aamulla teinikuteissa opettajainhuoneen ikkunan eteen Honda Monkeylla, jonka ostin kuukauden päivät sitten koulumme oppilaalta. (Välituntivalvonnat tulee käyttää hyödyksi. Mitäs meni kysymään, ostanko mopon. Totta kai ostin.)

Voi olla, että kotitalousopettaja virittää oman moponsa myös, kierrämme koulun pihaa joka välitunti ja annamme itsellemme tuhat jälki-istuntoa, kun emme kerrasta opi. Penaalin terävimmät kynät tietävät kyllä, miten homma etenee: ei niitä kuitenkaan tarvitse käydä istumassa. Saamme varmaankin potkut holtittomasta käytöksestä, kun emme käyttäydy arvollemme sopivasti. Lehtorin ei pidä pelleillä kouluaikana, ei edes vappuna tai naamiaispäivän! Kahvia vaan ja korppua välituntisin ja ehkä muutama kopio, ellei kone ole rikki. Joskus voi hassutella lähtemällä tunninpitoon jo minuuttia ennen oikeaa kellonlyömää ja säikäytellä oppilaita myöhästymismerkinnöillä. Ai että! Se vasta on hauskaa, ja sellaisesta riittää juttua opettajainhuoneessa moneksi viikoksi.